Taustatietoa meistä
Olen Arja Nordman ja kasvatan espanjanvesikoiria ja tulevaisuudessa myös appenzellinpaimenkoiria.
Asumme Sipoossa, perheeseemme kuuluu tällä hetkellä mieheni ja minä. Meillä on kolme lasta, jotka ovat jo muuttaneet kotoa. Tyttäremme on meille suurena apuna kun me reissaamme maailmalla ja kun pentulaatikossa on asukkaita.
Olen aina ollut koirahullu. Lapsuudenkodissani oli karjalankarhukoiran ja pystykorvan sekoitus Taru, joka eli kunnoitettavat 16 vuotta. Sitten alkoikin koiran mankuminen. Lopulta sainkin sitten ottaa kääpiövillakoiran Cherin, joka jäi kuitenkin sitten vanhemmilleni kun muutin omaan kotiin.
Kauan en ollut ilman koiraa. Sattuman kautta meille tuli shih tzu MAO, joka kuitenkin jäi valitettavsti jo nuorena auton alle.
Taas olimme ilman koiraa. Jälleen sattuman kautta meille tuli ensimmäinen appenzellinpaimenkoira Alpenhirts Teresa (vuonna 1977), jolle etsittiin allergian takia uutta kotia.
Sen jälkeen meillä on ollut ainakin yksi appenzellinpaimenkoira, yleensä on aina otettu toinen jo kasvamaan vanhemman rinnalle. Tosin appejen kanssa on ollut muitakin esim rotweiler ja airendalin terrieri. Koirien lisäksi ainakin yksi kissa, kaneja, lampaita ja kaikenlaisia pieniä jyrsijöita yms.
Seuraavaksi tuli Alpenhirts Nanette, jonka seuraksi tuli Alpenhirts Erica.
Erican vanhetessa olin tehnyt päätöksen, että se saa vanheta rauhassa ja sitten jouduimmekin yllättäen luopumaan siitä. Uutta appea emme sitten siihen hätään saaneetkaan, tilaus tietenkin heti laitettiin eteenpäin.
Espanjanvesikoira Rocker Fellows' Alamanda Cathartiza eli Riza tuli tässä vaiheessa perheeseemme.
Kesällä 2006 saimme sitten uuden apen Alpenhirts Tiziana. Tinkasta jouduimme luopumaan syksyllä 2013 äkillisesti.
Kesällä 2010 laumamme kasvoi vielä toisella apella Alpenhirts Odessa.
Joulukuussa 2013 toteutui vuosien haave ensimmäinen appe-pentue syntyi, emona Alpenhirts Odessa ja isänä Max. Pentuja syntyi kaiken kaikkiaan 13, mutta 3 oli niin pieniä, että ne eivät jaksaneet. Pennuista 2 oli narttuja ja 8 urosta. Vilskettä ja vilinää riitti. Tästä pentueesta jäi sitten "kotiin" toinen nartuista Alpenwasser Edelweiss eli Iita.
Keväällä 2015 laumamme kasvoi vielä yhdellä espanjanvesikoiralla Borussia de Mirobriga eli Ruska, jonka haimme Espanjasta
Rizan kanssa aloitin varsinaisen kasvatustyön. Rizalle syntyi ensimmäinen pentue 2008.
Rizalla on ollut pentueet 2010 ja 2012.
Rizan tyttärellä Brisalla oli pennut syksyllä 2012.
Rizan tyttärellä Alpenwasser Camomilla oli pennut syksyllä 2015
Borussia de Mirobrigalla oli pennut kesällä 2016
Pennut kasvavat meillä ensimmäiset viikot meidän makuuhuoneessa, taitojen kasvaessa valoitetaan koko talo ja vähitellen koko piha.
Käyn koirien kanssa näyttelyissä ja tämän nuoren apen kanssa olemme viime aikoina myös harrastaneet agilityä ja rallytokoa.
Kasvattajakurssin suoritin 2009 ja kennelnimen Alpenwasser sain 2009.
Olen allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen
Olen jäsenenä Vesikoirat Ry:ssä http://www.vesikoirat.fi/ ja Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry:ssä http://sennenkoirat.net/site/
Asumme Sipoossa, perheeseemme kuuluu tällä hetkellä mieheni ja minä. Meillä on kolme lasta, jotka ovat jo muuttaneet kotoa. Tyttäremme on meille suurena apuna kun me reissaamme maailmalla ja kun pentulaatikossa on asukkaita.
Olen aina ollut koirahullu. Lapsuudenkodissani oli karjalankarhukoiran ja pystykorvan sekoitus Taru, joka eli kunnoitettavat 16 vuotta. Sitten alkoikin koiran mankuminen. Lopulta sainkin sitten ottaa kääpiövillakoiran Cherin, joka jäi kuitenkin sitten vanhemmilleni kun muutin omaan kotiin.
Kauan en ollut ilman koiraa. Sattuman kautta meille tuli shih tzu MAO, joka kuitenkin jäi valitettavsti jo nuorena auton alle.
Taas olimme ilman koiraa. Jälleen sattuman kautta meille tuli ensimmäinen appenzellinpaimenkoira Alpenhirts Teresa (vuonna 1977), jolle etsittiin allergian takia uutta kotia.
Sen jälkeen meillä on ollut ainakin yksi appenzellinpaimenkoira, yleensä on aina otettu toinen jo kasvamaan vanhemman rinnalle. Tosin appejen kanssa on ollut muitakin esim rotweiler ja airendalin terrieri. Koirien lisäksi ainakin yksi kissa, kaneja, lampaita ja kaikenlaisia pieniä jyrsijöita yms.
Seuraavaksi tuli Alpenhirts Nanette, jonka seuraksi tuli Alpenhirts Erica.
Erican vanhetessa olin tehnyt päätöksen, että se saa vanheta rauhassa ja sitten jouduimmekin yllättäen luopumaan siitä. Uutta appea emme sitten siihen hätään saaneetkaan, tilaus tietenkin heti laitettiin eteenpäin.
Espanjanvesikoira Rocker Fellows' Alamanda Cathartiza eli Riza tuli tässä vaiheessa perheeseemme.
Kesällä 2006 saimme sitten uuden apen Alpenhirts Tiziana. Tinkasta jouduimme luopumaan syksyllä 2013 äkillisesti.
Kesällä 2010 laumamme kasvoi vielä toisella apella Alpenhirts Odessa.
Joulukuussa 2013 toteutui vuosien haave ensimmäinen appe-pentue syntyi, emona Alpenhirts Odessa ja isänä Max. Pentuja syntyi kaiken kaikkiaan 13, mutta 3 oli niin pieniä, että ne eivät jaksaneet. Pennuista 2 oli narttuja ja 8 urosta. Vilskettä ja vilinää riitti. Tästä pentueesta jäi sitten "kotiin" toinen nartuista Alpenwasser Edelweiss eli Iita.
Keväällä 2015 laumamme kasvoi vielä yhdellä espanjanvesikoiralla Borussia de Mirobriga eli Ruska, jonka haimme Espanjasta
Rizan kanssa aloitin varsinaisen kasvatustyön. Rizalle syntyi ensimmäinen pentue 2008.
Rizalla on ollut pentueet 2010 ja 2012.
Rizan tyttärellä Brisalla oli pennut syksyllä 2012.
Rizan tyttärellä Alpenwasser Camomilla oli pennut syksyllä 2015
Borussia de Mirobrigalla oli pennut kesällä 2016
Pennut kasvavat meillä ensimmäiset viikot meidän makuuhuoneessa, taitojen kasvaessa valoitetaan koko talo ja vähitellen koko piha.
Käyn koirien kanssa näyttelyissä ja tämän nuoren apen kanssa olemme viime aikoina myös harrastaneet agilityä ja rallytokoa.
Kasvattajakurssin suoritin 2009 ja kennelnimen Alpenwasser sain 2009.
Olen allekirjoittanut Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen
Olen jäsenenä Vesikoirat Ry:ssä http://www.vesikoirat.fi/ ja Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry:ssä http://sennenkoirat.net/site/